Sähköautojen määrä kasvaa Suomessa jatkuvasti, mikä asettaa uusia haasteita taloyhtiöille. Yhä useampi asukas toivoo mahdollisuutta ladata sähköautoaan kotipihassa, mutta miten taloyhtiö voi vastata tähän tarpeeseen kustannustehokkaasti? Oikein mitoitettu latausjärjestelmä on avainasemassa, kun halutaan tarjota toimiva ratkaisu nyt ja tulevaisuudessa. Tässä artikkelissa käymme läpi, kuinka sähköautojen latausjärjestelmä mitoitetaan taloyhtiöön siten, että se palvelee kaikkia asukkaita ja on samalla energiatehokas.

Latausjärjestelmän mitoituksen perusteet taloyhtiössä

Onnistuneen latausjärjestelmän suunnittelun ensimmäinen askel on nykyisten ja tulevien tarpeiden kartoittaminen. Taloyhtiön kannattaa tehdä kysely asukkaille, jossa selvitetään nykyiset sähköautot sekä suunnitelmat sähköauton hankinnasta lähivuosina. Tämä antaa pohjan latausjärjestelmän laajuuden suunnittelulle.

Seuraavaksi on selvitettävä kiinteistön sähköverkon nykyinen kapasiteetti. Tämä on kriittinen vaihe mitoituksessa, sillä monissa vanhemmissa taloyhtiöissä sähköjärjestelmää ei ole suunniteltu sähköautojen latausta ajatellen. Sähkökeskuksen kapasiteetti, pääsulakkeiden koko ja kaapeloinnin riittävyys ovat keskeisiä selvitettäviä asioita.

Kuormanhallintajärjestelmä on nykyaikaisen latausjärjestelmän sydän, joka mahdollistaa kustannustehokkaan toteutuksen. Se säätää automaattisesti lataustehoa kiinteistön muun sähkönkulutuksen mukaan ja jakaa käytettävissä olevan kapasiteetin latauspisteiden kesken. Näin vältytään kalliilta sähköliittymän suurentamiselta.

Mitä latausteho on riittävä taloyhtiön tarpeisiin?

Taloyhtiöissä yleisin ja kustannustehokkain ratkaisu on peruslataus, jossa latausteho on tyypillisesti 3,7-22 kW välillä. Tämä sopii hyvin arkikäyttöön, jossa autoa ladataan öisin tai työpäivän aikana. Pikalataus (yli 50 kW) on harvoin järkevä ratkaisu taloyhtiöissä, sillä se vaatii huomattavasti järeämpää sähköinfrastruktuuria ja on selvästi kalliimpi toteuttaa.

Käytännössä suurimmalle osalle asukkaista 11 kW latausteho on optimaalinen, sillä se mahdollistaa tyhjän akun lataamisen täyteen yön aikana. Tätä suuremmat tehot ovat harvoin tarpeellisia päivittäisessä käytössä, ja ne nostavat järjestelmän kustannuksia merkittävästi.

Latausteho	Latausaika (keskikokoinen sähköauto)	Sopivuus taloyhtiöön
3,7 kW (1-vaihe)	8-15 tuntia	Hyvä perustaso, edullinen toteuttaa
11 kW (3-vaihe)	3-6 tuntia	Optimaalinen useimmille taloyhtiöille
22 kW (3-vaihe)	1-3 tuntia	Usein ylimitoitettu, vaatii järeämmän sähköinfran

Lataustehon valinnassa kannattaa huomioida, että kaikki sähköautot eivät tue korkeita lataustehoja. Esimerkiksi monet hybridit ja pienemmät sähköautot latautuvat maksimissaan 3,7-7,4 kW:n teholla, joten 22 kW:n latausasema olisi näille ylimitoitettu.

Taloyhtiön sähköinfran riittävyyden kartoitus

Ennen latausjärjestelmän hankintaa on välttämätöntä selvittää taloyhtiön nykyisen sähköverkon kunto ja kapasiteetti. Tämä onnistuu parhaiten sähköalan ammattilaisen tekemällä sähköautojen latauskartoituksella, jossa selvitetään:

• Kiinteistön sähköliittymän koko ja käytettävissä oleva teho
• Pääkeskuksen ja nousukaapelien kapasiteetti
• Pysäköintialueen sähköverkkojen nykytila
• Mahdolliset pysäköintialueen kaapelireitit

Kartoituksen perusteella saadaan selville, kuinka monta latauspistettä nykyisellä sähköinfrastruktuurilla voidaan toteuttaa ja millaisia muutoksia tarvitaan, jos halutaan lisätä latauspisteiden määrää. Monissa vanhoissa taloyhtiöissä sähköliittymän koko on mitoitettu pelkästään kiinteistösähkön ja asuntojen tarpeisiin, jolloin latausjärjestelmä voi vaatia liittymäkoon suurentamista.

Latausjärjestelmän kustannustehokas mitoittaminen

Kustannustehokkaan latausjärjestelmän keskeinen elementti on älykäs kuormanhallinta. Sen avulla voidaan jakaa käytettävissä oleva sähköteho dynaamisesti eri latauspisteiden välillä, mikä minimoi tarvittavan kokonaistehon määrän ja siten pienentää investointikustannuksia.

Dynaaminen kuormanhallinta seuraa reaaliajassa kiinteistön sähkönkulutusta ja säätää lataustehoa sen mukaan. Esimerkiksi iltaisin, kun kiinteistön muu kulutus on suurta, latausteho pienenee automaattisesti. Öisin taas, kun muu kulutus on vähäistä, autot saavat käyttöönsä enemmän lataustehoa.

Energiatehokas latausjärjestelmä hyödyntää myös älykkäitä ominaisuuksia kuten latauksen ajastamista. Tällöin autoja voidaan ladata pääosin öisin, jolloin sähkö on yleensä edullisempaa ja verkon kuormitus vähäisempää.

Ylimitoitusta kannattaa välttää. Sen sijaan, että heti asennetaan latausasema jokaiselle autopaikalle, voi olla järkevämpää aloittaa pienemmällä määrällä ja laajentaa järjestelmää tarpeen mukaan. Samalla kannattaa kuitenkin rakentaa valmiiksi kaapelireitit ja tehdä sähkökeskukseen tarvittavat varaukset tulevia laajennuksia varten.

Latausvalmiuden yleisimmät haasteet taloyhtiöissä

Taloyhtiöiden kohtaamat yleisimmät haasteet latausjärjestelmien toteuttamisessa liittyvät usein vanhentuneeseen sähköverkkoon. Monissa 70-80-luvun taloyhtiöissä sähköjärjestelmä on alun perin mitoitettu vain valaistukselle ja kodinelektroniikalle, ei sähköautojen lataukseen.

Pysäköintialueiden sijoittelu aiheuttaa myös haasteita. Jos autopaikat sijaitsevat kaukana sähkökeskuksesta, kaapelointikustannukset voivat nousta merkittäviksi. Toisinaan myös kaapelireittien löytäminen voi olla hankalaa, erityisesti jos pysäköintialue on kaukana rakennuksista.

Kustannusten jako osakkaiden kesken on usein keskustelua herättävä aihe. Oikeudenmukainen malli on, että latausjärjestelmän käyttäjät maksavat sekä kuluttamastaan sähköstä että järjestelmän investointi- ja ylläpitokustannuksista. Tähän on saatavilla erilaisia laskutusjärjestelmiä, jotka mittaavat kunkin käyttäjän kulutuksen ja mahdollistavat automaattisen laskutuksen.

Yksi ratkaisu näihin haasteisiin on toteuttaa latausjärjestelmä vaiheittain. Ensin voidaan asentaa perusinfrastruktuuri ja muutama latausasema, sitten laajentaa järjestelmää tarpeen mukaan. Näin kustannukset jakautuvat pidemmälle aikavälille ja järjestelmää voidaan kehittää käyttökokemuksen perusteella.

Tulevaisuuden tarpeiden huomioiminen mitoituksessa

Sähköautojen määrän ennustetaan kasvavan merkittävästi tulevina vuosina. Tämä tarkoittaa, että taloyhtiöiden kannattaa varautua siihen, että latauspisteiden tarve tulee moninkertaistumaan. Järkevää on suunnitella latausjärjestelmä siten, että se on helposti laajennettavissa tulevaisuudessa.

Käytännössä tämä tarkoittaa riittävän suuren kaapeloinnin asentamista, ylimääräisten putkitusten tekemistä kaapelireitteihin ja sähkökeskukseen tehtäviä varauksia. Myös kuormanhallintajärjestelmän tulisi olla sellainen, että siihen voidaan liittää uusia latauspisteitä ilman suurempia muutoksia.

Vaiheittainen toteutus on usein järkevin ratkaisu. Ensimmäisessä vaiheessa voidaan asentaa perusinfrastruktuuri ja latausasemat nykyisille sähköautoilijoille. Toisessa vaiheessa järjestelmää laajennetaan kysynnän kasvaessa. Lopullisena tavoitteena voi olla latausvalmius kaikille autopaikoille.

Myös teknologian kehitys kannattaa huomioida. Latausstandardit ja tekniikka kehittyvät jatkuvasti, joten järjestelmän tulisi olla päivitettävissä. Valitsemalla avoimen järjestelmän, joka ei ole sidottu yhteen tiettyyn valmistajaan tai palveluntarjoajaan, taloyhtiö varmistaa järjestelmän pitkän elinkaaren.

Hyvin suunniteltu valaistus on tärkeä osa latausjärjestelmän kokonaisuutta, sillä se parantaa käyttömukavuutta ja turvallisuutta. Samalla tavoin kuin myymälän valaistus luo tunnelmaa ja houkuttelee asiakkaita, toimiva valaistus latauspisteillä tekee käytöstä miellyttävämpää ja helpompaa, erityisesti pimeään aikaan. Fiksulataus tarjoaa kokonaisvaltaiset sähköautojen latausratkaisut asiantuntevasti suunniteltu valaistus nostaa koko kiinteistön arvoa ja käyttäjäkokemusta.