Sähköautojen määrän kasvaessa kiinteistöjen omistajat ja isännöitsijät kohtaavat uuden haasteen: miten tarjota toimivia ja kustannustehokkaita latausratkaisuja erilaisiin kiinteistöihin? Latausinfrastruktuurin suunnittelu ja toteutus vaativat huolellista harkintaa, sillä investoinnin kannattavuuteen vaikuttavat monet tekijät. Tässä artikkelissa vertailemme erilaisten latausasemaratkaisujen kustannuksia ja ominaisuuksia erikokoisille yrityskiinteistöille. Autamme sinua löytämään juuri sinun kiinteistöösi sopivan sähköautojen latausratkaisun kerralla kuntoon, joka on sekä teknisesti toimiva että taloudellisesti järkevä.

Latausasematyyppien vertailu ja kustannusrakenne

Latausasemaratkaisuja on markkinoilla useita erilaisia, ja niiden ominaisuudet ja hinnat vaihtelevat merkittävästi. Peruslatausasemat (AC-lataus, 3,7-22 kW) soveltuvat erinomaisesti paikkoihin, joissa autot viipyvät pidempään, kuten työpaikoilla ja asuinkiinteistöissä. Niiden hankintakustannukset ovat tyypillisesti 1000-3000 euroa laitetta kohden asennuksineen, mutta lopullinen hinta riippuu kohteen sähköverkon nykytilasta.

Pikalatausasemat (DC-lataus, 50-350 kW) mahdollistavat nopean latauksen, mutta niiden hankintahinta on huomattavasti korkeampi, yleensä 20 000-100 000 euroa laitetta kohden. Lisäksi ne vaativat lähes poikkeuksetta kiinteistön sähköinfrastruktuurin vahvistamista, mikä nostaa kokonaiskustannuksia merkittävästi.

Älykkäät latausjärjestelmät mahdollistavat kuormanhallintaa, käyttäjien tunnistamisen ja laskutuksen. Nämä järjestelmät maksavat tyypillisesti 1500-5000 euroa peruslaitetta kohden, mutta niillä saavutetaan merkittäviä etuja käyttökustannuksissa ja hallinnassa.

Latausasematyyppi	Laitekustannus	Asennuskustannus	Käyttökustannukset	Soveltuvuus
Peruslataus (AC)	1000-2000€	500-1500€	Matalat	Työpaikat, asuinkiinteistöt
Pikalataus (DC)	20 000-100 000€	5000-20 000€	Korkeat	Kauppakeskukset, huoltoasemat
Älykäs lataus	1500-5000€	1000-2000€	Keskitasoa	Kaikki kiinteistötyypit

Mikä vaikuttaa latausasemien kokonaiskustannuksiin?

Latausinfrastruktuurin kokonaiskustannuksiin vaikuttavat monet tekijät, jotka on huomioitava suunnitteluvaiheessa. Kiinteistön nykyinen sähköinfrastruktuuri on merkittävin yksittäinen kustannustekijä. Jos kiinteistön nykyinen sähköliittymä ja keskukset ovat riittämättömiä, niiden päivittäminen voi nostaa kokonaiskustannuksia huomattavasti.

Muita merkittäviä kustannustekijöitä ovat:

• Tarvittavien kaapelointien pituus ja asennusympäristö (asfaltti, nurmi, sisätilat)
• Tarvittavien latausasemien määrä ja tyyppi
• Kuormanhallintajärjestelmien tarve ja integrointi kiinteistön muihin järjestelmiin
• Tietoliikenneyhteydet ja älyjärjestelmien käyttöönotto
• Mahdollinen tarvittava maanrakennustyö

Asennusympäristö vaikuttaa merkittävästi kustannuksiin. Esimerkiksi kaapeloinnin asentaminen asfalttipinnan alle vaatii asfaltin purkua ja uudelleenpäällystämistä, mikä nostaa kustannuksia verrattuna asennukseen viheralueelle.

Pienille kiinteistöille sopivat ratkaisut

Pieniin kiinteistöihin, joissa lataustarve on 1-10 latauspisteelle, sopivat usein yksinkertaisemmat ja kustannustehokkaat ratkaisut. Jaetut latausjärjestelmät, joissa useampi auto voi käyttää samaa sähkönsyöttöä vuorotellen tai kuormanhallinnan avulla, tarjoavat hyvän tasapainon kustannusten ja toiminnallisuuden välillä.

Pienissä kohteissa kannattaa harkita seuraavia vaihtoehtoja:

• Peruslatausasemat varustettuna yksinkertaisella kuormanhallinnalla
• Vaiheittainen käyttöönotto, jossa infrastruktuuri rakennetaan valmiiksi suuremmalle määrälle, mutta latausasemia asennetaan aluksi vain tarvittava määrä
• Kevyemmät ”seinäasenteiset” latausratkaisut, jos ne soveltuvat käyttöympäristöön

Pienissä kohteissa kokonaiskustannukset jäävät tyypillisesti 10 000-30 000 euron välille riippuen valitusta ratkaisusta ja nykyisen sähköinfrastruktuurin tilasta.

Keskisuurten kiinteistöjen latausinfrastruktuuri

Keskisuurissa kohteissa (10-30 latauspistettä) älykäs kuormanhallinta muuttuu lähes välttämättömäksi. Ilman kuormanhallintaa sähköliittymän kokoa jouduttaisiin kasvattamaan merkittävästi, mikä nostaisi sekä investointi- että käyttökustannuksia.

Kuormanhallintajärjestelmät jakavat käytettävissä olevan sähkötehon dynaamisesti käytössä olevien latauspisteiden kesken, mikä optimoi sähköverkon kuormitusta ja pitää kustannukset kurissa. Tämän kokoluokan kohteissa latausjärjestelmän kokonaiskustannukset asettuvat tyypillisesti 30 000-100 000 euron välille.

Keskisuurissa kohteissa kannattaa huomioida:

• Latausjärjestelmän skaalautuvuus tulevaisuuden tarpeisiin
• Älykäs tehonhallinta ja kuormanjakojärjestelmät
• Käyttäjien tunnistus- ja laskutusjärjestelmät
• Kiinteistön energianhallintajärjestelmien integrointi latausjärjestelmään

Suurten kiinteistökohteiden latausjärjestelmät

Suurissa kiinteistökohteissa, joissa tarvitaan yli 30 latauspistettä, vaaditaan kokonaisvaltaista energianhallintaa ja sähköverkon huolellista suunnittelua. Näissä kohteissa järjestelmien kokonaiskustannukset voivat nousta satoihin tuhansiin euroihin, mutta samalla saavutetaan merkittäviä etuja käyttökustannuksissa älykkään energianhallinnan avulla.

Suurissa kohteissa keskeisiä huomioitavia asioita ovat:

• Sähköverkon vahvistaminen ja muuntamokapasiteetin riittävyys
• Kehittyneet energianhallintajärjestelmät, jotka integroituvat kiinteistön muihin järjestelmiin
• Latauskuorman optimointi sähkön hinnan ja käyttöhuippujen mukaan
• Mahdollinen aurinkoenergian tai energiavarastojen integrointi järjestelmään
• Järjestelmän laajennettavuus tulevaisuuden tarpeisiin

Laadukas valaistus latausasemien ympäristössä on tärkeä osa kokonaisuutta, sillä se parantaa käyttäjäkokemusta ja turvallisuutta. Hyvin suunniteltu valaistus auttaa myös löytämään latauspisteet helposti ja tekee niiden käytöstä miellyttävämpää ympäri vuoden ja vuorokauden.

Rahoitusmallit ja takaisinmaksuajan laskenta

Latausinfrastruktuurin hankkimiseen on tarjolla erilaisia rahoitusmalleja, jotka sopivat eri tilanteisiin. Kertainvestointi on perinteinen malli, jossa kiinteistön omistaja maksaa koko järjestelmän kerralla ja vastaa sen ylläpidosta. Tämä sopii erityisesti kohteisiin, joissa latausasemien käyttöaste on korkea.

Vaihtoehtoiset rahoitusmallit sisältävät:

• Leasing-malli, jossa kiinteistön omistaja maksaa kuukausittaista maksua laitteista
• Charging as a Service (CaaS), jossa palveluntarjoaja vastaa koko järjestelmästä ja veloittaa käytön mukaan
• Hybridimalli, jossa osa kustannuksista maksetaan investointina ja osa käyttömaksuina

Takaisinmaksuaikaan vaikuttavat latausasemien käyttöaste, veloitettava hinta ja käyttökustannukset. Keskimäärin hyvin suunniteltu ja toteutettu latausinfrastruktuuri maksaa itsensä takaisin 3-7 vuodessa, riippuen käyttöasteesta ja hinnoittelumallista.

Kiinteistöjen latausinfrastruktuurin hankintaan on saatavilla myös erilaisia tukia ja avustuksia. Yrityksille suunnattuja tukia myöntää esimerkiksi Business Finland, ja tukiprosentti vaihtelee tyypillisesti 35-45 % välillä kokonaiskustannuksista.

Kiinteistön sähköautojen latausinfrastruktuurin suunnittelu kannattaa aloittaa asiantuntijan kanssa tehtävällä kartoituksella, jossa selvitetään kiinteistön nykyinen sähköjärjestelmä, lataustarpeet ja tulevaisuuden kasvuodotukset. Ota yhteyttä ammattitaitoiseen latausjärjestelmien asiantuntijaan saadaksesi luotettavan, energiatehokkaan ja käyttäjäystävällisen latausratkaisun, joka nostaa kiinteistön arvoa ja palvelee käyttäjiä pitkälle tulevaisuuteen.