Sähköautojen määrä Suomen teillä kasvaa vauhdilla, ja tämä muutos heijastuu suoraan taloyhtiöiden arkeen. Yhä useampi asukas tiedustelee mahdollisuutta ladata sähköautoaan kotipihassa, mikä asettaa taloyhtiöt uudenlaisen haasteen eteen. Sähköautojen latausinfra ei ole vain tulevaisuuden kysymys – se on jo nyt ajankohtainen aihe, johon taloyhtiöiden on syytä varautua. Tässä oppaassa käymme läpi, kuinka taloyhtiö voi suunnitella ja toteuttaa toimivan latausratkaisun, joka palvelee asukkaita, vastaa tulevaisuuden tarpeisiin ja pitää kiinteistön arvon korkealla.
Miksi sähköautojen latausinfra on ajankohtainen taloyhtiöille?
Sähköautojen määrä Suomessa on kasvanut merkittävästi viime vuosina, ja tämä trendi tulee jatkumaan. Vuoteen 2030 mennessä tavoitteena on, että Suomen teillä kulkee jopa 700 000 sähköautoa. Tämä kehitys on jo nyt nähtävissä monissa taloyhtiöissä, joissa asukkaat kysyvät mahdollisuutta sähköauton lataustolpan asentamiseen. Taloyhtiöitä koskevat myös lainsäädännölliset muutokset – EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin myötä uusiin ja laajasti remontoitaviin kiinteistöihin on asennettava latausmahdollisuuksia.
Latausinfra ei ole pelkästään vastaus nykypäivän tarpeisiin, vaan se on myös sijoitus kiinteistön arvoon. Kiinteistövälittäjien mukaan toimiva latausinfra nostaa sekä asuntojen että kiinteistön arvoa, sillä se on yhä useammalle asunnonostajalle tärkeä kriteeri. Lisäksi taloyhtiö, joka on varautunut sähköautoiluun, osoittaa edelläkävijyyttä ja vastuullisuutta. Latausinfran puuttuminen voi tulevaisuudessa jopa karkottaa potentiaalisia ostajia ja vuokralaisia, sillä latausmahdollisuudesta on tulossa peruspalvelu, kuten Internet-yhteys tai toimiva lämmitys.
”Latausinfra ei ole enää ylellisyyttä, vaan kiinteistöjen perusinfrastruktuurin kehitystä, joka vastaa muuttuvaan maailmaan.”
Sähköautojen latausinfran suunnittelun avainvaiheet
Onnistunut latausinfraprojekti alkaa huolellisella suunnittelulla. Ensimmäinen askel on nykytilanteen kartoitus, jossa selvitetään kiinteistön sähköverkon kapasiteetti, pääsulakkeiden koko ja nykyinen kuormitustilanne. Taloyhtiön kannattaa teettää tämä kartoitus sähköalan ammattilaisella, joka osaa arvioida, kuinka monta latauspistettä kiinteistöön voidaan asentaa ilman sähköliittymän päivitystä. Kartoituksessa määritellään myös sopivimmat sijainnit latauspisteille sekä tarvittavat kaapelointireitit.
Seuraava vaihe on latausinfran mitoitus, jossa määritellään tarvittavien latauspisteiden määrä ja teho. Mitoituksessa on huomioitava paitsi nykyiset tarpeet, myös tulevaisuuden kasvunäkymät. Yleinen suositus on, että alkuvaiheessa asennetaan latauspisteitä vähintään 10-20 prosentille autopaikoista, mutta samalla tehdään varaukset laajentaa järjestelmää myöhemmin. Teknisessä suunnittelussa määritellään sopiva latausteho (tyypillisesti 3,7-22 kW), valitaan kuormanhallintajärjestelmä ja suunnitellaan tarvittavat sähkötekniset muutokset. Ammattimainen suunnittelu varmistaa, että järjestelmä on turvallinen, energiatehokas ja palvelee taloyhtiötä pitkälle tulevaisuuteen.
Latausinfran ja kiinteistön muun sähköinfran yhteensovittaminen
Sähköautojen latausinfra on osa kiinteistön kokonaissähköjärjestelmää, ja sen suunnittelussa on huomioitava vaikutukset koko kiinteistön sähkönkulutukseen. Kuormanhallinta on avainasemassa toimivan latausinfran rakentamisessa, sillä se varmistaa, että kiinteistön sähköverkko ei ylikuormitu edes silloin, kun useita autoja ladataan samanaikaisesti. Älykäs kuormanhallintajärjestelmä osaa jakaa käytettävissä olevan sähkötehon dynaamisesti latauspisteiden kesken ja tarvittaessa rajoittaa lataustehoa, kun kiinteistön muu sähkönkulutus on korkea.
Erityisen tärkeää on sovittaa latausinfra yhteen kiinteistön muiden energiajärjestelmien, kuten valaistuksen kanssa. Modernit, energiatehokkaat LED-valaistusratkaisut vapauttavat sähkökapasiteettia latausinfran käyttöön. Kun taloyhtiö uudistaa valaistustaan ja latausinfraansa koordinoidusti, voidaan saavuttaa merkittäviä synergiaetuja sekä kustannussäästöjä. Kokonaisvaltainen sähköjärjestelmien suunnittelu mahdollistaa myös älykkäiden energiaratkaisujen, kuten aurinkopaneelien, hyödyntämisen osana latausinfrakokonaisuutta. Sähköinfran kokonaisvaltainen tarkastelu varmistaa, että kiinteistön kaikki järjestelmät toimivat saumattomasti yhteen ja energiaa käytetään mahdollisimman tehokkaasti.
Millaiset rahoitusmallit ja tuet ovat saatavilla taloyhtiöille?
Taloyhtiöiden latausinfrahankkeisiin on tarjolla monipuolisia rahoitusratkaisuja ja tukia. Yksi merkittävimmistä on ARA-tuki, joka kattaa jopa 35 % latausinfran rakentamisen kokonaiskustannuksista. Tuki on haettavissa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta (ARA), ja sitä myönnetään sekä kartoitus- ja suunnitteluvaiheeseen että varsinaiseen toteutukseen. ARA-tuen hakeminen edellyttää, että taloyhtiöön rakennetaan vähintään viisi latauspistettä tai valmius niiden rakentamiseen.
Rahoitusmallien osalta taloyhtiöillä on useita vaihtoehtoja. Perinteinen malli on rahoittaa investointi yhtiövastikkeella tai erillisellä rahoitusvastikkeella, jolloin kustannukset jaetaan kaikkien osakkaiden kesken. Toinen vaihtoehto on käyttäjäperusteinen malli, jossa vain latauspisteitä käyttävät osakkaat maksavat investoinnin. Monet taloyhtiöt valitsevat myös leasingmallin, jossa ulkopuolinen palveluntarjoaja rahoittaa ja omistaa latausinfran, ja taloyhtiö maksaa kuukausivuokraa. Tämä malli sopii erityisesti taloyhtiöille, jotka haluavat minimoida alkuinvestoinnin. Latauskustannusten jakaminen onnistuu nykyään helposti älykkäiden latausjärjestelmien avulla, jotka mittaavat jokaisen käyttäjän kulutuksen erikseen ja mahdollistavat automaattisen laskutuksen.
Latausinfraprojektin toteutus avaimet käteen -periaatteella
Latausinfran rakentaminen on monivaiheinen projekti, joka vaatii erityisosaamista. Avaimet käteen -toteutuksessa taloyhtiö saa kokonaisvaltaisen palvelun, jossa asiantuntijat huolehtivat projektin kaikista vaiheista alusta loppuun. Tällainen toteutusmalli säästää taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän aikaa sekä varmistaa, että lopputulos on toimiva ja laadukas.
Kokonaisvaltainen projektinhallinta sisältää kartoituksen, suunnittelun, lupaprosessit, asennustyöt ja käyttöönoton. Kokenut toimija osaa huomioida myös tulevaisuuden tarpeet ja suunnitella järjestelmän skaalautuvaksi, jotta sitä voidaan helposti laajentaa tarpeiden kasvaessa. Projektitoteutuksessa on tärkeää, että kaikki työvaiheet dokumentoidaan huolellisesti ja taloyhtiö saa käyttöönsä selkeät ohjeet järjestelmän käytöstä ja ylläpidosta. Samaa osaamista, jota hyödynnetään esimerkiksi kiinteistöjen valaistusratkaisujen uudistamisessa, voidaan soveltaa myös latausinfraprojekteissa – molemmissa korostuvat energiatehokkuus, tekniset laatuvaatimukset ja huolellinen toteutus.
Näin varmistat onnistuneen latausinfraprojektin – asiantuntijan vinkit
Onnistunut latausinfraprojekti alkaa hyvästä valmistelusta ja osakkaiden osallistamisesta. Tiedottaminen ja avoin keskustelu ovat avainasemassa – järjestä infotilaisuuksia, kerää asukkaiden toiveita ja tee selkeä tarvekartoitus ennen hankkeen käynnistämistä. Varmista, että taloyhtiön päätöksenteko etenee yhtiöjärjestyksen mukaisesti ja että kaikki tarvittavat päätökset dokumentoidaan asianmukaisesti.
Yhteistyökumppanin valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota kokemukseen, referensseihin ja palvelun kokonaisvaltaisuuteen. Pyydä useita tarjouksia ja vertaile niitä huolellisesti – halvin vaihtoehto ei välttämättä ole kokonaistaloudellisesti edullisin. Aikataulutuksessa on syytä varautua siihen, että lupaprosessit, komponenttien toimitusajat ja sääolosuhteet voivat vaikuttaa projektin etenemiseen. Kokonaisuuden hallinta on helpompaa, kun valitset kumppanin, jolla on kokemusta vastaavista projekteista ja joka pystyy tarjoamaan kattavan palvelun suunnittelusta asennukseen. Näin varmistetaan, että lopputulos on toimiva, turvallinen ja vastaa taloyhtiön tarpeita pitkälle tulevaisuuteen.