Työpaikan pysäköintialueiden muuntaminen sähköautoystävällisiksi on täysin mahdollista ja monin tavoin järkevää. Sähköautojen latauspisteet työpaikoilla vastaavat kasvavaan tarpeeseen, kun yhä useampi työntekijä siirtyy käyttämään sähköautoja tai hybridejä. Yritykset voivat edistää vastuullista toimintaa tarjoamalla henkilöstölleen mahdollisuuden ladata ajoneuvonsa työpäivän aikana ja samalla parantaa työpaikan houkuttelevuutta.

Voiko latauspisteen asentaa myös työpaikan pysäköintialueelle?

Kyllä, sähköautojen latauspisteiden asentaminen työpaikan pysäköintialueelle on täysin mahdollista ja nykyään jopa suositeltavaa. Sähköautojen määrä kasvaa Suomessa jatkuvasti, ja työpaikat ovat luonnollisia latauspaikkoja, sillä autot seisovat niissä tyypillisesti 7-9 tuntia päivässä. Tämä antaa riittävästi aikaa täydentää akkuja myös hitaammilla latausvaihtoehdoilla.

Työpaikan latauspisteet tuovat etuja sekä yrityksille että työntekijöille. Yrityksille ne ovat keino osoittaa ympäristövastuullisuutta sekä parantaa työpaikan houkuttelevuutta. Työntekijöille kyse on merkittävästä käytännön edusta, joka voi vaikuttaa jopa työpaikan valintaan. Latausmahdollisuus työpaikalla voi ratkaista monen työntekijän haasteen sähköauton hankintaan liittyen, erityisesti jos kotona lataaminen ei ole mahdollista.

Työpaikkojen latauspisteiden asennusta säädellään tietyin ehdoin. Näihin kuuluvat esimerkiksi sähköturvallisuusmääräykset, rakennusmääräykset sekä mahdolliset kiinteistökohtaiset säännöt. Yrityksen on hyvä olla tietoinen myös siitä, että latausinfran asennukseen voi olla saatavilla erilaisia tukia.

Mitä lupia tarvitaan latauspisteen asentamiseen työpaikalle?

Työpaikan latauspisteiden asentaminen edellyttää erilaisia lupia, joista tärkein on kiinteistön omistajan suostumus. Jos yritys omistaa kiinteistön itse, prosessi on yksinkertaisempi, mutta vuokrakiinteistöissä tarvitaan aina vuokranantajan lupa muutostöihin. Tämä on ehdoton lähtökohta koko projektille.

Rakennuslupien tarve vaihtelee asennuksen laajuuden mukaan. Yksittäisten latauspisteiden asennus ei yleensä vaadi rakennuslupaa, mutta laajempi latausinfrastruktuuri, joka muuttaa kiinteistön julkisivua tai vaatii merkittäviä kaapelointeja tai maanrakennustöitä, saattaa edellyttää toimenpidelupaa tai rakennuslupaa. Kunnan rakennusvalvonnasta kannattaa tarkistaa tarkat vaatimukset.

Sähköverkon muutoksiin liittyvät luvat ovat myös keskeisessä roolissa. Jos kiinteistön nykyinen sähköliittymä ei riitä latausinfrastruktuurille, tarvitaan sähköverkkoyhtiön hyväksyntä liittymän päivittämiselle. Joissain tapauksissa saatetaan tarvita kokonaan uusi sähköliittymä.

Kaupungeilla ja kunnilla voi olla myös omia erityismääräyksiä esimerkiksi latauspisteiden sijoittelusta tai määrästä, erityisesti kaava-alueilla. Jos kiinteistö sijaitsee taloyhtiön hallinnoimalla alueella tai on osa laajempaa kiinteistökokonaisuutta, tarvitaan yleensä myös taloyhtiön hallituksen tai kiinteistön muiden omistajien hyväksyntä.

Millaisia kustannuksia työpaikan latauspisteen asentamisesta syntyy?

Työpaikan latausinfrastruktuurin kustannukset koostuvat useista osatekijöistä. Laitteistokustannukset vaihtelevat huomattavasti valittujen laitteiden tehon ja älykkyyden mukaan. Peruslatauspisteet maksavat noin 1000-2000 euroa, kun taas kehittyneemmät älykkäät latauspisteet voivat maksaa 2000-5000 euroa kappaleelta. Tehokkaampien pikalatauspisteiden hinnat ovat merkittävästi korkeampia.

Sähkötöiden kustannukset muodostavat usein merkittävän osan kokonaisbudjetista. Näihin kuuluvat kaapeloinnit, keskusmuutokset ja latauspisteiden asennustyöt. Jos kiinteistön sähköjärjestelmä vaatii päivityksiä, kuten pääkeskuksen uusimista tai liittymän päivittämistä, kustannukset voivat nousta huomattavasti.

Mahdolliset maanrakennustyöt voivat myös aiheuttaa merkittäviä kuluja. Jos kaapelointeja varten joudutaan avaamaan asfalttipintoja tai tekemään muita maatöitä, kustannukset kasvavat. Lisäksi tulee huomioida käyttöönoton ja testauksen kustannukset sekä järjestelmän ylläpitoon liittyvät kulut.

Yrityksille on tarjolla erilaisia tukia latausinfran rakentamiseen. Esimerkiksi ARA:n sähköautojen latausinfra-avustus tai Business Finlandin energiatuki voivat kattaa osan kustannuksista. Näiden tukien ehdot ja määrät vaihtelevat, joten ajantasainen tieto kannattaa tarkistaa.

Takaisinmaksuajan laskemisessa huomioidaan latauspisteiden käyttöaste, lataussähkön hinnoittelu sekä mahdolliset lisätuotot tai -hyödyt, kuten työntekijöiden tyytyväisyyden lisääntyminen tai yrityksen parempi imago.

Miten latauspisteen käyttö ja laskutus järjestetään työpaikalla?

Työpaikan latauspisteiden käyttö- ja laskutusmalleja on erilaisia. Yksinkertaisimmillaan lataus voi olla työnantajan tarjoama etu, jolloin työntekijät voivat ladata autojaan ilmaiseksi työpäivän aikana. Tämä malli on hallinnollisesti helpoin, mutta kustannukset tulevat kokonaan työnantajan maksettaviksi ja saattavat olla verotettavaa etua työntekijälle.

Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää mallia, jossa käyttäjät maksavat latauksen. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi kiinteällä kuukausimaksulla, käytettyyn energiaan perustuvalla laskutuksella tai aikaperusteisella hinnoittelulla. Älykkäät latausjärjestelmät mahdollistavat tarkan seurannan ja laskutuksen käyttäjäkohtaisesti.

Latauksen seurantaa ja raportointia varten on tarjolla erilaisia järjestelmiä. Näiden avulla voidaan seurata esimerkiksi energiankulutusta, käyttöaikoja ja käyttäjäkohtaisia tietoja. Järjestelmät mahdollistavat myös eri käyttäjäryhmien hallinnoimisen ja erilaisten käyttöoikeuksien määrittelyn.

Latauspisteiden käytönhallintaan on saatavilla erilaisia teknisiä ratkaisuja, kuten RFID-tunnisteet, mobiilisovellukset tai PIN-koodit. Nämä mahdollistavat latauspisteiden käytön rajoittamisen vain valtuutetuille käyttäjille ja tarkkojen käyttäjäkohtaisten tietojen keräämisen laskutusta varten.

Kuinka monta latauspistettä työpaikalle kannattaa asentaa?

Latauspisteiden määrän mitoitus työpaikalla perustuu useisiin tekijöihin. Ensisijaisesti huomioidaan sähköautojen nykyinen määrä työntekijöiden keskuudessa, mutta tärkeää on myös ennakoida tulevaa kehitystä. Sähköautojen määrä kasvaa jatkuvasti, joten kannattaa varautua merkittäväänkin lisäykseen lähivuosina.

Lataustarve työpäivän aikana vaikuttaa myös tarvittavien pisteiden määrään. Jos työpäivä on 8-tuntinen, hitaammatkin latauspisteet riittävät useimmille käyttäjille. Jos taas kyseessä on lyhytaikaisempi pysäköinti, tehokkaampien latauspisteiden tarve korostuu.

Eri käyttäjäryhmien tarpeet kannattaa huomioida suunnittelussa. Työntekijöiden lisäksi latauspisteille voi olla tarvetta vierailijoilla, asiakkailla tai yrityksen omalla ajoneuvokalustolla. Näillä ryhmillä voi olla erilaisia tarpeita latauksen tehon ja keston suhteen.

Vaiheittainen laajentaminen on usein järkevä lähestymistapa. Kannattaa asentaa aluksi riittävä määrä latauspisteitä nykyiseen tarpeeseen, mutta tehdä infrastruktuurista sellainen, että pisteiden määrää voidaan helposti lisätä tarpeen kasvaessa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi riittävän tehokasta sähkönsyöttöä ja kaapelointeja.

Mitä teknisiä vaatimuksia työpaikan latauspisteiden asennus edellyttää?

Työpaikan latauspisteiden asennus edellyttää tiettyjä teknisiä valmiuksia. Sähkönsyötön osalta on varmistettava, että kiinteistön sähköjärjestelmä kykenee toimittamaan riittävästi tehoa latauspisteiden tarpeisiin. Tämä voi edellyttää sähköjärjestelmän kapasiteetin arviointia ja mahdollisesti päivityksiä.

Kiinteistön sulakekoko on keskeinen tekijä, joka määrittää, kuinka paljon lataustehoa voidaan tarjota yhtäaikaisesti. Jos sulakekoko ei ole riittävä, voidaan tarvita joko sulakekoon kasvattamista tai älykkään kuormanhallinnan käyttöönottoa.

Kuormanhallinta on järjestelmä, joka jakaa käytettävissä olevaa sähkötehoa dynaamisesti eri latauspisteiden välillä. Tämä mahdollistaa useamman auton lataamisen samanaikaisesti ilman, että kiinteistön sähköjärjestelmä ylikuormittuu.

Kaapelointien osalta on huomioitava riittävä mitoitus sekä nykyisille että tuleville tarpeille. Kaapeleiden poikkipinta-alan on oltava riittävä suunnitellulle teholle, ja asennuksissa on noudatettava voimassa olevia sähköturvallisuusmääräyksiä.

Verkkoyhteydet ovat tärkeitä älykkäiden latausjärjestelmien toiminnalle. Etähallinta ja -seuranta edellyttävät toimivaa internet-yhteyttä, joka voidaan toteuttaa joko kiinteällä verkkoyhteydellä tai mobiiliverkkojen kautta.

Työpaikan latausinfran suunnittelu – tärkeimmät huomioonotettavat asiat

Työpaikan latausinfrastruktuurin suunnittelussa on useita tärkeitä huomioonotettavia asioita. Tulevaisuuden tarpeiden ennakointi on keskeistä. Kannattaa suunnitella järjestelmä niin, että se vastaa paitsi nykyisiin, myös tuleviin tarpeisiin. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi suurempaa sähkönsyöttökapasiteettia kuin mitä aluksi tarvitaan.

Laajennettavuus on tärkeä suunnittelun periaate. Järjestelmän tulisi mahdollistaa latauspisteiden määrän lisääminen myöhemmin ilman, että koko infrastruktuuria joudutaan uusimaan. Tämä voidaan saavuttaa esimerkiksi riittävillä kaapeloinneilla ja tilavarauksillla.

Käytännöllisyys päivittäisessä käytössä on otettava huomioon. Latauspisteiden sijoittelussa tulisi huomioida käyttömukavuus, sääolosuhteet ja turvallisuus. Lisäksi käyttäjäystävällinen hallintajärjestelmä tekee latauspisteiden käytöstä miellyttävämpää.

Kustannustehokkuus pitkällä aikavälillä on tärkeä näkökohta. Vaikka laadukkaammat ja älykkäämmät järjestelmät voivat olla aluksi kalliimpia, ne voivat pitkällä aikavälillä osoittautua kustannustehokkaammiksi esimerkiksi paremman energianhallinnan ja alhaisempien ylläpitokustannusten ansiosta.

Valoremontti tarjoaa asiantuntemusta ja palveluita kokonaisvaltaiseen latausinfrastruktuurin toteutukseen. Vuosien kokemus sähköjärjestelmien ja valaistuksen uudistusprojekteista antaa vahvan pohjan myös latauspisteratkaisujen toteuttamiseen. Ota yhteyttä asiantuntijoihimme, niin autamme suunnittelemaan juuri teidän tarpeisiinne sopivan ratkaisun.